Ensin ajattelin, että eiköhän he saa lähempääkin apulaista kuin Kouvolasta. Hetken päästä päätin kuitenkin laittaa vapaamuotoisen hakemukseni heille. Hakemuksessa pyrin kertomaan mahdollisimman paljon omista taidoistani ja osaamisestani, lisäksi linkitin tämän blogin.
Samana iltana sain soiton Mikkelistä. Koska välimatkaa oli kuitenkin jonkun verran, työhaastattelu pidettiin puhelimen välityksellä. Olin niin häkeltynyt soitosta, etten muista soitosta muuta kuin oman kikatukseni. Auts.
Sovimme, että palaamme asiaan seuraavan viikon alussa. Jos he olisivat saaneet lähempää apulaisen, olisi paikka mennyt hänelle. Lopulta minä sain kuitenkin paikan.
Sovimme opettajani kanssa, että voin aloittaa työt vaikka heti, kunhan ilmoitan muillekin opettajille. En saisi tunneilta poissaolo merkintöjä, sillä kyseessä on kuitenkin oman alani työpaikka. Ensimmäinen työpäiväni Mikkelissä olikin jo 13.12.2017.
Kuljin työmatkani junalla. Ensiksi junalla kulkeminen oli todella mukavaa, sillä sain viettää ajan yksin ja hiljaa, ilman ylimääräisiä mölyjä. Loppujen lopuksi pitkän työpäivän jälkeen, matka kävi rankaksi. Tämä oli koko tämän työjakson ainut huono puoli.
Aluksi aloitin kassalla asiakkaita palvellen. Sain suuren pinon esitteitä erilaisista tuotesarjoista, sillä koulullamme on käytössä vain yksi. Kaikkia sarjoja en ehtinyt oppia tällä ajalla, mutta suurimman osan kuitenkin.
Pikku hiljaa sain myös asiakkaita itselleni. Aluksi oli lähinnä kulmien ja ripsien värjäyksiä, mutta sain myös leikata ja värjätä asiakkaitten hiuksia.
Opin parhaiten tekemällä ja kokeilemalla, mikä saattaa koulussa joskus jäädä vähemmälle. Harjoitus tekee kyllä mestarin, mutta harjoituspäihin harjoittelu käy nopeasti tylsäksi, varsinkin jos joutuu muita luokkalaisia odottelemaan. Tämän takia rakastin työssäoppimista ensimmäisellä vuodella ja varsinkin nyt Mikkelissä työskentelyä.
Rakastuin myös työntekijöihin, asiakkaisiin ja murteeseen, joka tarttui minullekin todella nopeasti. Koin olevani tervetullut apulainen, eikä jaloissa oleva opiskelija. Opin nopeasti tavoille, joka varmasti edesauttoi toimeen tulemista.
Mitä opin?
- kärsivällisyyttä erilaisten asiakkaiden kanssa.
- nopeutta leikkauksissa. Koulussa miesten hiustenleikkauksen aika raja on noin 1h, ja nyt jouduin lyhentämään ajan puolella, että pysyin samassa vauhdissa kuin työntekijät.
- uusia tuotesarjoja ja tuotteita.
- myymään asiakkaalle juuri hänelle sopivia tuotteita
- siivoamaan, ja oma-aloitteisuutta kyseisessä asiassa
- kahvin keiton
- arvostamaan itseäni ja töitäni. Vaikka tarvitsin totta kai apua vielä muodikkaissa leikkauksissa ja värjäyksissä, opin uskomaan omiin taitoihini.
Opin todella paljon ja arvostan todella paljon Mikkelin Hairlekiinin työntekijöitä. En olisi voinut pyytää parempaa työkokemusta ja työporukkaa!
Lisään kuvia tekemistäni töistä ''Leikkaukset & värjäykset'' osioon.
Kiitos Mikkelin väelle ja toivottavasti näemme vielä ! ♡
- Luna
